Osatehtävä1
Kootaan tieto käytössä olevista biologisista menetelmistä (mm. pohjaeläimet, vesikasvit, kasviplankton, perifyton/piilevät, eläinplankton, perustuotanto, havas-menetelmä, myrkyllisyystestit, kalasumputukset) sekä uusista menetelmistä (mukaan lukien surviaissääsken kotelonahkamenetelmä). Menetelmistä kuvataan, mille kuormitteille ne ovat herkkiä, millaisiin ympäristöihin ja olosuhteisiin ne ovat sopivia (esim. pohjaeläinnäytteenotto koskipohjilta syksyisin) sekä millaisia rajoitteita niiden käytölle on (esim. koskipohjat mahdollisesti liian kaukana turvetuotannon kuormituspisteestä). Menetelmien soveltuvuutta arvioidaan tarkastelemalla muun muassa niiden herkkyyttä turvetuotannosta ja turvemetsätalousalueilta tuleville kuormitteille, näytteenoton sekä näytteen käsittelyn ja määrittämisen luotettavuutta ja kustannustehokkuutta. Sopivimmat menetelmät valitaan testattavaksi Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Osatehtävän vastuu on SYKEssä.
Osatehtävä 2
Valitaan kohteet, joilla menetelmiä testataan. Kohteiden valinnassa hyödynnetään sekä ympäristöhallinnon seurantoja että olemassa olevia tarkkailukohteita ja niitä täydennetään esimerkiksi biologisten laatutekijöiden osalta. Kohteilla testataan selvityksen perusteella esille nousseita, turvemailta tuleville kuormitteille herkimpiä biologisia menetelmiä. Näytteitä otetaan sekä kuormittuneista vesistöistä että vertailuvesistöistä. Biologisten näytteiden ohella mitataan vedenlaatua. Näitä tuloksia hyödynnetään eri menetelmien herkkyyden arvioinnissa. Lisäksi analysoidaan menetelmien käyttökelpoisuutta ja arvioidaan eri työskentelyvaiheiden kustannukset. Mahdollisia turvesedimenttipohjille sovellettavissa olevia menetelmiä ovat mm. surviaissääskien kotelonahkamenetelmä ja piilevät, jotka kuvaavat mm. orgaanisen kiintoaineen määrää, pH:ta, ravinteisuutta.
Hankkeesta ja muualta saatavien tulosten perusteella ehdotetaan turvetuotannolle ja turvemetsätaloudelle herkille uusille biologisille muuttujille ekologisen tilan luokittelumenetelmät. Lisäksi laaditaan ohjeistus uusien menetelmien käyttämiseksi turvetuotannon biologisessa tarkkailussa ja järjestetään koulutusta menetelmien käyttöön perehdyttämiseksi. Osatehtävän vastuu on SYKEssä.
Osatehtävä 3
Selvitetään kiintoaineen ja sedimentin ominaisuudet pehmeäpohjaisilla turvetuotannon ja turvemetsätalouden kuormittamilla latvavesillä. Työssä hyödynnetään aiemmin valittuja koekohteita. Biologisen seurannan kohteista analysoidaan yksityiskohtaisesti sedimentin ja pohjan laatu. Sedimenteistä määritetään fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet sekä kulkeumaan ja eroosioriskiin vaikuttavat tekijät uomassa ja valuma-alueella. Tämän lisäksi tutkitaan sedimentin kerroksellisuutta, huokosveden ominaisuuksia ja pyritään erottelemaan orgaanisen kiintoaineen kuormituslähteet. Työssä tullaan kokeilemaan mm. 13C, 15N -isotooppi, partikkelimorfologia- ja geokemia-analyysien kautta mm. hyödyntäen ”fingerprinting”-analyysimenetelmiä. Useita menetelmiä käytetään ja testataan päällekkäin, jotta löydettäisiin kustannustehokkain ja toimivin menetelmä kiintoaineen erottelemiseen.
Aineiston perusteella arvioidaan eri alueiden ja maankäytön vaikutusta sedimentin ja kiintoaineen ominaisuuksiin sekä biologisiin tekijöihin. Sedimenttien näytteenottoon pyritään kehittämään uusia kustannustehokkaita pehmeille pohjille soveltuvia kenttämenetelmiä, joita pystytään jatkossa hyödyntämään tarkkailussa, tutkimuksissa ja selvityksissä. Aineistoa käytetään tukemaan biologista vesistötarkkailua. Vastuutahona on Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio.
Lisäksi perustetaan puroihin 1-2 intensiivikoekohdetta, joissa selvitetään biologisia sekä kiintoaineen ja sedimentin ominaisuuksia. Näissä kohteissa seurataan kiintoaineen kulkeutumista, sedimentoitumista, ominaisuuksia sekä biologisia tekijöitä eri menetelmillä mm. jatkuvatoimisilla mittauksilla. Koekohteilla testataan, voidaanko erilaisia sedimentti-/kiintoainekeräimiä käyttää vesistökuormituksen seurannassa ja velvoitetarkkailuissa. Biologisen seuranna osalta vastuutahona on SYKE ja muilta osin Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio.