Luoteis-Venäjällä on vielä jäljellä valtavia luonnontilaisia metsä- ja suoalueita, joita vastaavia ei pinta-alan ja luonnon monimuotoisuuden puolesta ole muualla Euroopassa. Monia näistä alueista ei ole suojeltu, ja niiden pinta-ala pienenee ja pirstoutuu metsähakkuiden ja muun ihmisen toiminnan seurauksena. Syyskuussa 2013 julkaistussa englanninkielisessä teoksessa Atlas of high conservation value areas, and analysis of gaps and representativeness of the protected area network in northwest Russia esitellään suomalais-venäläisen Luoteis-Venäjän luonnonsuojelualueverkoston arviointihankkeen (ns. Gap-analyysi -hanke) tulokset.
Projektin tulokset julkistettiin venäjäksi vuonna 2011 painetussa ja sähköisessä muodossa. Englanninkielisen laitoksen tarkoitus on varmistaa tulosten käytettävyys myös kansainvälisellä tasolla.
Vuosina 2007–2011 laaja asiantuntijajoukko arvioi luonnonsuojelualueiden edustavuutta tunnistamalla suojelun kannalta arvokkaita suoalueita, vanhoja metsiä, sekä harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Lisäksi suomalais-venäläisessä projektissa tuotettiin suosituksia suojelualueverkoston kehittämiseksi tutkimusalueella sekä tehtiin kiireellisimmin suojelua vaativista kohteista esitys, jota on jo osittain hyödynnetty alueellisessa sekä federaatio-tason luonnonsuojelusuunnittelussa.
Hankkeen toteutus
Gap-hanke toteutettiin kuudella Luoteis-Venäjän hallinnollisella alueella: Karjalan tasavallassa, Muurmannin alueella, Leningradin alueella, Pietarin kaupungissa, sekä Vologdan ja Arkangelin alueilla lukuun ottamatta Nenetsian autonomista aluetta ja arktisia saaria. Projektin tavoitteena oli tukea kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen (CBD) tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden kato tutkimalla näiden alueiden suojelualueverkoston ekologisia puutteita ja edustavuutta.
Projektia koordinoi Suomen ympäristökeskus osana Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kehittämisohjelmaa, joka rahoitettiin Suomen ulkoasiainministeriön ja ympäristöministeriön lähialueyhteistyön rahoituksella. Kartoituksen teknisestä toteutuksesta vastasi voittoa tavoittelematon järjestö Transparent World. Jokaisella alueella toimi asiantuntijatyöryhmä, jonka jäsenet olivat alueellisia luonnonsuojeluhallinnon, tutkimuslaitosten ja järjestöjen edustajia. Projekti toteutettiin hankkeen työryhmässä kehitetyillä menetelmillä yhdessä suomalaisten luonnonsuojeluasiantuntijoiden kanssa.
Projektin aikana järjestettiin useita seminaareja, työpajoja, koulutuksia ja maastoretkiä, joihin osallistui valtionhallinnon, tutkimuslaitosten ja järjestöjen edustajia.
Tulokset
Julkaisussa esitetään Luoteis-Venäjän laajat, myös kansainvälisessä viitekehyksessä luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet, jotka ovat erityisen tärkeitä elinympäristöjä alueen lajistolle, ekosysteemien kestävälle käytölle ja ekologisen tasapainon takaamiselle.
Julkaisussa annetaan suosituksia Luoteis-Venäjän suojelualueverkoston kehittämiseksi. Atlas-osiossa esitetyt suojelullisesti arvokkaiden alueiden rajat ovat riittävän yksityiskohtaisia tukemaan uusien suojelualueiden suunnittelua.
Julkaistut gap-analyysin tulokset muodostavat tärkeän työkalun kestävään aluesuunnitteluun niin paikallisella, alueellisella kuin valtiollisellakin tasolla. Tulokset ovat ekologien, luonnonsuojelijoiden, ympäristöalan opiskelijoiden sekä suuren yleisön hyödynnettävissä. Gap-hankkeella on ollut tärkeä rooli ympäristöosaamisen kehittämisessä, mikä suurella todennäköisyydellä tulee edistämään luonnonsuojelutyötä myös tulevaisuudessa.
Aineisto ja menetelmät
Analyysit perustuivat satelliittikuvatulkintaan yhdessä topografiakarttojen, arkistoidun tiedon ja maastoinventointien tuottamien aineistojen kanssa. Selvityksessä kehitettiin saatavilla olevan aineistojen ominaisuuksiin tukeutuva yhtenäinen lähestymistapa, jota sovellettiin kaikilla tutkimusalueilla. Suojelullisesti arvokkaiksi tunnistettuja alueita verrattiin olemassa olevaan suojelualueverkostoon suojelupuutteiden arvioimiseksi. Analyyseihin sisällytettiin alueellisen ja federaation tason suojelualueet sekä suunnitellut suojelualueet. Analyysi perustui laajojen alueiden arvottamiseen, joten monet pienemmät luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet jäivät tarkastelun ulkopuolelle.
Monia aineistoja, jotka sisältävät tietoja Venäjän Punaisiin kirjoihin listatuista uhanalaisista kasveista, sienistä ja eläimistä, ei voitu hyödyntää tutkimuksessa puutteellisten sijaintitietojen vuoksi. Englanninkielinen laitos tarjoaa kokonaiskuvan Luoteis-Venäjän luonnonsuojelualueverkoston nykytilanteesta ja mukauttaa venäjänkielistä terminologiaa ja käsitteitä kansainväliseen käyttöön.
Englanninkielinen teos Atlas of high conservation value areas, and analysis of gaps and representativeness of the protected area network in northwest Russia (pdf)
Yhteystiedot
Projektipäällikkö Anna Kuhmonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. +385 295 251 322