Maailman boreaalisista metsistä eli pohjoisesta havumetsävyöhykkeestä 60 prosenttia sijaitsee Venäjällä. Venäjän metsävarojen määrä ja luonnon erityispiirteet ovat täten ainutlaatuisia. Osa laajoista vanhojen metsien alueesta sijaitsee lähellä Suomea, Luoteis-Venäjällä. Vanhoissa, luonnontilaisissa metsissä luonto on erittäin monimuotoista. Venäjällä tehtävät luonnonsuojelupäätökset vaikuttavat suuresti boreaalisen metsäluonnon monimuotoisuuden tulevaisuuteen.
Suomella ja Venäjällä on 1 250 kilometriä pitkä yhteinen raja, joka samalla on EU:n ja Venäjän välinen yhteinen luonnonsuojelun kosketuspinta. Suomella ja Venäjällä on suuri vastuu tämän arvokkaan eurooppalaisen luonnonperinnön säilyttämisessä.
Suojelualueita yhteistyön tuloksena
Suomen ja Venäjän luonnonsuojeluyhteistyö on ollut vilkasta 1970-luvulta lähtien. Vaikka luonnonolot Suomessa ja Luoteis-Venäjällä ovat hyvin samanlaisia, maan- ja luonnonkäyttö ovat olleet erilaisia. Tämä on mahdollistanut vertailevat tutkimukset, joiden avulla tarkastellaan ihmisen aiheuttamien muutosten vaikutusta luontoon.
Vuonna 1985 Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat sopimuksen yhteistyöstä ympäristöalalla. Silloin perustettiin myös suomalais-venäläinen luonnonsuojelutyöryhmä. Sopimus on uudistettu Venäjän kanssa vuonna 1992.
Yhteistyön ensimmäinen konkreettinen saavutus oli ensimmäisen suomalais-venäläisen puistoparin perustaminen. Ystävyyden puisto perustettiin Kuhmoon ja Kostamukseen vuonna 1990. Vienanmeren ja Äänisen väliseen erämaahan, Karjalan ja Arkangelin alueille perustettiin Vodlajärven kansallispuisto vuonna 1991. Seuraavana yhteistyökohteena perustettiin vuonna 1992 Paanajärven kansallispuisto Karjalan tasavallan pohjoisosaan, jossa se yhdessä Suomen puolen Oulangan kansallispuiston kanssa muodostaa toisen puistoparin.
Biodiversiteettisopimuksen toimeenpano Luoteis-Venäjällä
Luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen on uhanalaisten lajien suojelun ohella yksi tärkeimmistä keinoista toteuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen velvoitteita Venäjällä. Venäjän federaation hallitus hyväksyi 2011 listan uusista valtiotason suojelualueista perustettavaksi 2020 mennessä. Listan suomalais-venäläisen yhteistyön kohdealueista Onegan niemimaan kansallispuisto perustettiin vuonna 2013, Laatokan luotojen kansallispuisto ja Itäisen Suomenlahden luonnonpuiston vuonna 2017 ja Hiipinän kansallispuiston vuonna 2018.
Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden kehittämisohjelma
Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden kehittämisohjelma toteutettiin vuosina 1997–2011. Ohjelma koettiin tarpeelliseksi, kun puun tuonti Venäjältä Suomeen oli kasvanut ja metsätalouden ja suojelun välillä oli ilmennyt konflikteja.
Luoteis-Venäjän luonnonsuojeluhankkeiden ansiosta maiden välinen yhteistyö on kasvanut ja laajentunut raja-alueilta myös muualle Luoteis-Venäjälle. Kuluneina vuosina merkittävä osa Suomen ja Venäjän yhteistyötä luonnonsuojelun alalla on toteutettu näiden hankkeiden kautta. Ohjelmassa toteutettiin yli 50 luonnonsuojeluhanketta. Luonnonsuojelualueverkoston arviointihanke (Gap-analyysi) ja alueellisten luonnonsuojelualueiden kehittämishanke toteutettiin vuosina 2007–2011.
Luonnonsuojeluyhteistyö jatkui ohjelman päättymisen jälkeen eri hankkeiden muodossa, joista laajin oli vuosina 2011–2017 toteutettu Barentsin luonnonsuojelualueverkoston kehittämishanke BPAN.
Hankkeen kotisivut (englanniksi)
Uutiskirje Forest and Nature
Forest and Nature on Luoteis-Venäjän luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän metsätalouden kehittämisohjelman uutiskirje, jossa on artikkeleita luonnonsuojeluprojekteista, -seminaareista ja -julkaisuista englanniksi ja venäjäksi.
Forest and Nature -uutiskirjeet (pdf, englanniksi)