Kuva: Pirjo Ferin
SYKE kerää pitkäaikaisia havaintosarjoja jokien, järvien ja pohjavesien fysikaalisesta, kemiallisesta ja biologisesta tilasta sekä haitallisten aineiden pitoisuuksista. Sisävesien seurannat ovat alkaneet 1960-luvulla.
Hydrologinen seuranta kattaa koko maan ja on alkanut järvien vedenkorkeuden seurannalla jo 1800-luvun puolivälissä. Vesistöjen vedenkorkeuden lisäksi SYKE seuraa vesistöjen virtaamaa, valumaa, haihduntaa, lumen vesiarvoa, vesistöjen lämpötiloja sekä jäänpaksuutta, pohjaveden korkeutta ja roudan syvyyttä.
SYKEn rooli seurannoissa on pääosin koordinoiva ja varsinaisen näytteiden oton ja havainnoinnin tekevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).
Pitkäaikaisten havaintosarjojen avulla voidaan nähdä muun muassa rehevöitymisen, haitallisten aineiden ja ilmaston muuttumisen vaikutuksia vesistöihin Tieto luo pohjan vesien tilan kokonaisvaltaisille arvioille, joiden avulla on mahdollista ennustaa vesien tilan tulevaa kehitystä, arvioida jo tehtyjen suojelutoimien tehokkuutta ja suositella uusia toimenpiteitä. Seurantatietoa tarvitaan myös päätöksenteossa ja lainsäädännön valmistelussa. Ajankohtaiselle vesitilannetiedolle on käyttöä esimerkiksi tulvatilanteissa kansalaisten ja omaisuuden suojaamiseksi.
Sisävesien seuranta on uudistettu vuonna 2014. Tulevaisuudessa seurannassa hyödynnetään entistä enemmän automatisoitua havaintojenkeruuta ja kansalaisten tekemää omaehtoista havainnointia.
SYKE raportoi vesiä koskevien seurantojen tulokset mm. Euroopan ympäristökeskukselle ja EU-komissiolle. Raportoinnissa käytetään myös vesiä likaavien toimijoiden velvoitetarkkailussa keräämiä vedenlaatua ja biologisia tekijöitä koskevia tietoja.