Luonnonmukaisilla piharatkaisuilla voidaan edistää hulevesien imeytymistä ja luonnon monimuotoisuutta. Kuva Helsingin uudelta asuinalueelta Kuninkaantammesta. © Mika Marttunen
Luontopohjaisten ratkaisujen tutkimus- ja koetoiminta on ollut viime vuosina maailmalla erittäin vilkasta: erilaisia pilottihankkeita on toteutettu tuhansia. Ratkaisuilta odotetaan suuria hyötyjä ympäristöriskien ja etenkin vesiin ja meriin liittyvien haittojen lieventämisessä. Aiheesta on ilmestynyt kaksi uutta raporttia.
Luontopohjaisten ratkaisujen edistäminen näkyy vahvasti useissa kestävän kehityksen politiikkaohjelmissa, niin EU:ssa kuin globaalistikin. Esimerkiksi EU:n tuoreessa sopeutumisstrategiassa luontopohjaisiin ratkaisuihin tukeutuminen on yksi kolmesta ensisijaisesta ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoista.
Tuoreessa Euroopan ympäristöviraston (EEA) julkaisemassa raportissa Nature-based solutions in Europe: Policy, knowledge and practice for climate change adaptation and disaster risk reduction on luotu perusteellinen katsaus aihepiirin kirjallisuuteen. Siinä esitellään myös noin sata tapaustarkastelua, joissa on muun muassa analysoitu hankkeiden haasteita ja toteuttamisen pullonkauloja.
Toinen uusi raportti käsittelee Itämeren kahdeksan rantavaltion luonnonmukaista tulvariskien hallintaa. Luonnonmukaiset tulvariskien hallintaratkaisut Itämeren alueella -raportissa kuvataan valtioiden luonnonmukaisen tulvariskien hallinnan nykytila, strategiat sekä haasteet ja hyvät käytännöt.
Raportti tarkastelee tulvariskien hallintaa maakohtaisesti ja esittelee lisäksi kattavat johtopäätelmät ja suositukset. Raportti on osa laajempaa Itämeriyhteistyöllä ilmastokestävyyttä – tulva- ja kuivuusriskien hallinta -hanketta. Hankkeessa kartoitettiin Itämeren rantavaltioiden suunnitelmia ja ratkaisuja, joilla tähdätään ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseen.
Raporttien mukaan luonnonmukaisia ratkaisujen käyttöönottoa ja onnistumista voidaan edistää esimerkiksi erilasilla rahoitusmahdollisuuksilla, tietoisuuden lisäämisellä ja tekemällä tunnetuksi ratkaisujen pitkän aikavälin hyötyjä. Tärkeää on myös tehdä laajasti yhteistyötä eri sektoreiden ja toimijoiden kesken sekä eri tahojen kanssa ja osallistaa sidosryhmät suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa.
Kirjoittajat
Ryhmäpäällikkö Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Johtava vesitalousasiantuntija Antti Parjanne, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@mmm.fi