Uutinen 7.10.2020 klo 15.20
Tampereen Hiedanrantaan suunnitellaan älykästä, kestävää ja resurssitehokasta kaupunginosaa noin 21 000 asukkaalle. Työpaikkoja alueelle tulisi noin 8 000. © Kuva: Buenaventura
Jätevesiin päätyvät ravinteet tulisi saada suljettuun kiertoon ja hyötykäyttöön osana kestävää kiertotaloutta. Kaupunkien halu profiloitua kestävän kehityksen edelläkävijöiksi edistää uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Kansainväliset ja kansalliset kestävyystavoitteet ohjaavat kaupunkeja siirtymään vanhasta materiaalivirtataloudesta kiertotaloudeksi. Nykyinen jätevesihuolto- eli sanitaatiojärjestelmä ei tue kiertotaloutta, sillä se perustuu arvokkaiden ravinteiden ja orgaanisen aineksen poistamiseen – ei niiden talteenottoon. Käymälöiden ravinnerikkaan mustan veden sekoittaminen ja laimentaminen pesuvesiin ja muihin jätevesiin vaikeuttaa ravinteiden talteenottoa puhdistamolla. Se myös lisää haitta-aineiden kirjoa jätevesilietteessä, mikä vaikeuttaa lietteen käyttöä maanparannuksessa.
Mustien vesien kerääminen ja käsittely erillään pesuvesistä mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman ja haitta-aineettomamman ravinteiden kierron. Erottelevat sanitaatioratkaisut kaupungeissa voisivat tulla kyseeseen etenkin uusilla asuinalueilla ja saneerattavissa kohteissa.
Tampereella kartoitetaan ravinneviisaita ratkaisuja
Useita erottelevan sanitaation sovelluksia on jo käytössä esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Suomenkin kaupungeissa otetaan ensimmäisiä askeleita. Tampereen kaupungin koordinoimassa NutriCity-hankkeessa on kartoitettu Hiedanrannan uudelle asuinalueelle soveltuvia ravinneviisaita jätevesiratkaisuja. Niiden edistämiseksi on alueen suunnittelussa tehty laajaa sidosryhmäyhteistyötä.
Hankkeessa on pilotoitu erilaisia erottelevia käymäläratkaisuja ja ravinteiden talteenottotekniikoita. Lisäksi on kehitetty ravinnekiertoa tukevan sanitaation toimintamallia. Hankkeessa ovat mukana Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE).
NutriCity-hankkeessa saadut kokemukset osoittavat, että vallalla olevien liiketoiminta- ja palvelumallien murtaminen on haasteellista. Kaupunkien jätevesien ravinteiden kierrättämisen edistämistä hankaloittaa se, ettei eri ohjauskeinoja ole kytketty riittävän vahvasti toisiinsa.
Siirtyminen kiertotaloutta ja ravinnekiertoa tukevaan sanitaatioon edellyttää kaupungilta vahvaa sitoutumista ja uusien toimintatapojen luomista. Vastuu järjestelmän operoinnista tulisi olla kaupungilla siihen asti, kunnes kierrätysravinteiden markkinat kehittyvät.
Erottelevassa sanitaatiossa käymäläjätteet ja biojätteet käsitellään erillään muista jätevesistä.
Lisätietoja:
Tutkija Suvi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä: