Pro Kuivasjärven toteuttamat monitoimikosteikot, kuten tämä Silomäen kosteikko, ovat avainasemassa valuma-aluekunnostuksissa. Ne ovat samalla myös maisemaelementtejä ja tärkeitä elinympäristöjä. © Pro Kuivasjärvi
Vatajajoen ja Nivusjärven valuma-aluekunnostushanke 2019-2021 Pirkanmaan Kuivasjärvellä on historiallisesti merkittävä, sillä se pyrkii korjaamaan ensi kertaa isossa mittakaavassa vaurioituneen vesistön pääongelmia. Kuivasjärvi kärsii turvetuotannon, metsäojitusten ja ravinnekuormituksen samanaikaisista ongelmista. Korjausliikkeitä luotsaa Pro Kuivasjärvi ry ja toimia edistetään hyvässä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Katastrofista kansanliikkeeksi
Heinäkuussa 2013 Kuivasjärven ranta-asukkaat heräsivät havaitsemaan yli 50 senttiä paksun massiivisen leväpatjan, joka peitti koko järven selän ja värjäsi kaiken myrkynvihreäksi. Yhdistetty raskas ravinnekuormitus ja kiintoaines olivat tuottaneet ’cocktailin’, jolle ei ollut vastinetta. Järvi oli pulassa..
Syntyi elokuun kahdeksannen päivän liike, jolloin yli 70 ihmistä kokoontui vaatimaan parempaa. Kansanliike toteutti selvityksen valuma-alueen kuormituksista. 2015 se järjestäytyi yhdistykseksi ja Pro Kuivasjärvi ry oli syntynyt.
Mittava leväpatja havahdutti kansanliikkeen, heinäkuu 2013. © Pro Kuivasjärven arkisto, 2013
Perinnetieto ja tiede yhdistettiin tavoitteiden asettamiseksi
Jo Elias Lönnrot totesi, että Kuivasjärvi on merkittävä kulttuurihistorian ja perinnetiedon kannalta. Valuma-alueselvitystä varten haastateltiin kymmeniä ihmisiä, kerättiin valokuvia sekä tunnistettiin muutosten alkupiste, vaiheet sekä tavoitteet, minne pyrkiä. Näin paikallinen perinnetieto yhdistyi limnologiseen ja maantieteelliseen tarkasteluun.
Tulokset julkaistiin raportteina ja jopa kokonaisena kirjana (Kotoperäinen maailma – Kuivasjärven ympäristöhistoriaa, 2016), joka oli Tieto-Finlandia -ehdokkaanakin. Ensi kertaa kulttuuriset indikaattorit, yhteenkytkeytyneet vesistöt sekä kalasto- ja vesistömuutokset saatiin tarkastelun pohjaksi. Samaan aikaan järven alueella ahkeroivat myös yksityisten ja kalastuskuntien vapaaehtoiset tahot.
Ensimmäiset vesiensuojelurakenteet toteutettu ja iso hanke alkanut
Pro Kuivasjärvi toteutti ensimmäiset monitoimikosteikot ja laskeutusaltaat vuosina 2016-2018. Vuonna 2018 kunnostustoimille saatiin rahoitus Landscape Rewilding -ohjelmasta, joka pyrkii maisematason ennallistamistoimiin. Vuonna 2019 Vatajajoen ja Nivusjärven valuma-aluekunnostushanke (2019-2021) sai rahoituksen Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Valuma-aluekunnostushankkeessa on ensimmäisen vuoden aikana toteutettu Vatajajoen latvavesille pienehköjä vesistörakenteita sekä edistetty valuma-aluesuunnittelua. Yhteistyötä on tehty hyvässä sovussa ELY-keskuksen sekä maanomistajien kanssa. Oleellista yhteistyön onnistumisessa on ollutkin maanomistajien toiveiden kuunteleminen.
Monitoimikosteikot ovat muodostuneet merkittäviksi sorsalintujen ja kahlaajien pesimäalueiksi. Tässä kevään 2020 ennätysaikaiset telkän poikaset © Antoine Scherer
Mitä on opittu?
Kuivasjärven tilaa voidaan parantaa laajamittaisella valuma-aluekunnostuksella. Hankkeessa on havaittu, kuinka merkityksellinen perinne- ja paikallistieto on selvityksissä, erityisesti yli 50 vuoden aikavälillä. Hanke on isoin laatuaan Pirkanmaalla, mutta sekään ei korjaa kaikkea, vaan on vasta ensiaskel. Jatkossa olisi tärkeää edistää yhteistyötä vielä laajemmin alueen toimijoiden kanssa, saaden mukaan myös alueen yrityksiä. Huolenaiheena alueella on kunnostustöiden jääminen vapaaehtoistyön varaan. Tukea toimiin tarvitaan, jotta mittavat korjaustoimet saadaan toteutettua. Olisiko jatkossa mahdollista saada suurempaa valtiontukea erittäin vaurioituneille kohteille sekä ongelman aiheuttajia mukaan kunnostustöiden rahoittamiseen?
Teksti ja lisätietoja:
Tero Mustonen, puheenjohtaja, Pro Kuivasjärvi ry, etunimi.sukunimi@lumi.fi
Pro Kuivasjärvi verkkosivut: http://www.lumi.fi/kuivasjarven-kansanliike-parkanossa-pirkanmaalla/