Kuka muuttaa ja minne? Kaupunkiseutujen muuttoliikevirtojen neljä vaihetta

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen neljä vaihetta. Nettomuutto/vuosi iän mukaan vyöhykkeittäin Turun kaupunkiseudulla vuosina 2015-2018. © Tilastokeskus ja SYKE

YKR-demo-hankkeessa toteutetut muuttoliikeanalyysit tarjoavat uutta tietoa kaupunkiseutujen dynamiikasta. Perinteinen muuttoliiketilastointi seuraa kuntien välisiä muuttoja, kun taas hankkeen analyyseissa mukana ovat kaikki muutot. Noin 68 % kaikista muutoista Suomessa on kuntien sisäisiä muuttoja.

Muuttopäätökset ohjaavat merkittävällä tavalla kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehitystä. Erityisesti vakiintumisvaiheessa opintojen jälkeen ihmiset tekevät usein pitkäkestoisia valintoja asuinpaikan sijainnista ja elämäntavoista, kuten pääasiallisesta kulkumuodosta päivittäisillä matkoilla. Muuttovirtatarkastelu täydentää alueellista väestömäärien kehityksen seurantaa tarjoamalla dynaamista ja ajantasaista tietoa asukkaiden liikkeistä sekä antaa eväitä yhdyskuntarakenteen ja asumisen kehittämiseen ja ennakointiin.

Muuttoliikeanalyyseja varten laadittiin ikäluokitus, joka kuvaa muuttoliikkeen suuntautumisessa tapahtuvia muutoksia iän ja elämänvaiheen mukaan viidellä hankkeessa mukana olevalla suurella kaupunkiseudulla: Turun, Tampereen, Oulun, Helsingin ja Kuopion seuduilla. Ikään perustuvat kynnysarvot ovat hyvin samanlaisia kaikilla tarkastelluilla kaupunkiseuduilla. Ainoastaan Helsingin seudulla on joitakin poikkeamia.

Kaikilla seuduilla muuttoliikkeessä on nähtävissä neljä selvästi toisistaan erottuvaa vaihetta:

1. Lasten (0–9v) muuttoliike suuntautuu erityisesti väljille ja pientalovaltaisille alueille. 
2. Päämuuttosuunta kääntyy kerrostalovaltaisille alueille jo yli 10-vuotiailla, joskin muuttoalttius on 10–17-vuotiailla vielä alhainen. Muuttoalttius on korkeimmillaan 18–23-vuotiailla, joista lähes puolet muuttaa vuosittain ja yleensä keskustahakuisesti. Opiskelija-asuntojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeille aiheuttaa jonkin verran eroja kaupunkiseutujen välillä. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen seuduilla opiskelijoiden tulomuuttovirta jakautuu keskustan ja sen reunavyöhykkeen lisäksi myös alakeskuksiin ja intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle.
3. Päämuuttosuunta kääntyy pientalovaltaisille alueille pois ydinalueilta useimmilla kaupunkiseuduilla noin 24-vuotiaana. Helsingin seudulla tiiviit ja kerrostalovaltaiset alueet muuttuvat nettomuutoltaan negatiiviseksi kuitenkin vasta lähempänä 30 ikävuotta. Muuttoalttius on edelleen suhteellisen korkea 24–29-vuotiailla ja alenee 30–44-vuotiailla. 
4. Muuttoliike kääntyy jälleen keskusta- ja kerrostalovetoiseksi yli 45-vuotiailla. 45–64-vuotiaat ovat vaihettumisiässä, jossa muuttoliikettä on molempiin suuntiin lähes yhtä paljon. Sen sijaan yli 65-vuotiailla selvästi suurin osa muuttovirrasta suuntautuu tiiviille ja kerrostalovaltaisille alueille lähelle palveluita. Muuttoalttius on ikääntyneillä kuitenkin hyvin alhainen.