Liput salkoon Suomen luonnon kunniaksi!

Uutinen 17.8.2023 klo 10.38
© Eeva Mäkinen / Metsähallitus

Elokuun viimeisenä lauantaina 26.8. juhlitaan Suomen luontoa. Tänä vuonna päivä on ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä, ja Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen. Kansalaisia innostetaan liputtamaan Suomen luonnolle, ja luonnon oman juhlapäivän virallisesta lipunnostosta vastaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen Suomen luontokeskus Haltiassa popkanteletar Ida Elinan siivittämänä.

Suomen luonnon päivää juhlitaan joka vuosi elokuun viimeisenä lauantaina. Tämä vuonna päivä saa pysyvän lipun kuvan almanakkaan ja vakiintuneen liputuspäivän statuksen. Päivän suosion jatkuva kasvu ja nopea vakiintuminen suomalaisten merkkipäivien aateliin ovat osoitus siitä, että luonto on suomalaisille tärkeä, juhlan ja liputtamisen arvoinen.

Suomen luonnolla on nyt oma vakiintunut liputuspäivänsä

On ainutlaatuista, että Suomen luonto saa oman liputuspäivänsä. Tämän kunniaksi toivotaan mahdollisimman monen taloyhtiön, viraston, kesämökin ja muiden lipputankojen omistajien nostavan lipun salkoon luonnon kunniaksi elokuun viimeisenä lauantaina. Liputuksesta voi kertoa halutessaan somessa mm. aihetunnisteella #liputanluonnolle.

Tämän lisäksi jokainen voi kehitellä omia liputustapojaan rennosti ja pilke silmäkulmassa. Oman lempipuunsa tai lempinäkymänsä voi koristaa juhlapäivänä väliaikaisesti lipuin. Päiväkodit, koulut ja kerhot voivat innostua tekemään pieniä lippuja lähiluonnolleen, tai julkaista sosiaalisessa mediassa oman tapansa liputtaa.

Päivän historiaa

Suomen luonnon päivää juhlittiin ensimmäistä kertaa yksitoista vuotta sitten elokuussa 2013. Juhlapäiväksi vakiintui elokuun viimeinen lauantai, jolloin kesä on päättymässä ja eletään elonkorjuun ja satokauden aikaa. Vuonna 2017 Suomen täyttäessä 100 vuotta Suomen luonnon vuodenaikoja juhlistettiin poikkeuksellisesti neljänä eri juhlapäivänä.

”Maailma on muuttunut monin tavoin tänä aikana, kun olemme juhlineen Suomen luontoa. Päivän merkitys on kuitenkin mielestäni vain korostunut. Tällaisina epävarmoina ja turvattomina aikoina luonto luo pysyvyyttä, jatkuvuutta ja turvallisuutta”, toteaa päivän suojelijana alusta asti toiminut tasavallan presidentin puoliso tohtori Jenni Haukio. Hän on iloinen siitä, miten suomalaiset löysivät lähiluonnon ja sen arvon erityisesti vaikeina koronavuosina. ”Samalla on hyvä muistaa, että tämä upea luonto ympärillämme ei ole itsestäänselvyys”, Jenni Haukio toteaa.

Suomen luonnon päivän viettoa koordinoi ohjausryhmä, jossa on edustajia mm. luontoon ja ympäristöön, liikkumiseen ja ihmisten terveyteen liittyvistä järjestöistä eri puolilta Suomea. Päivä on epäpoliittinen ja kaikille avoin juhla.  

Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä ja on siitä ylpeä!

Luonto on suomalaisille tärkeä myös tutkimusten perusteella. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran teettämän tuoreen kyselyn mukaan 85 prosenttia suomalaisista kokee, että luonnossa vietetty aika lisää heidän hyvinvointiaan. Vain kolme prosenttia oli eri mieltä väitteen kanssa. Luonnosta hyvinvointia kokivat saavansa sekä nuoret että vanhat vastaajat, miehet ja naiset.

Kyselyn mukaan luonto on lähes kaikille suomalaisille tärkeä: peräti 91 prosenttia suomalaisista pitää luontoa itselleen tärkeänä. Yhtä moni suomalainen kertoi olevansa ylpeä suomalaisesta luonnosta. Ylpeyttä luonnosta kokivat suomalaiset tulotasosta, asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta.

Elokuun viimeinen viikko pursuaa luontoretkiä ja -tapahtumia

Tänä vuonna luontoa juhlitaan jälleen yli 100 tapahtumassa ympäri Suomen. Suomen luonnon päivänä järjestetään yleisötapahtumia ja retkiä lähiluonnossa, halataan puita, järjestetään luontotalkoita ja vain nautitaan luonnosta.

Suomen luonnon päivän virallinen lipunnosto tapahtuu Suomen luontokeskus Haltiassa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen nostaa Suomen lipun salkoon klo 11, ja lipunnoston yhteydessä kuullaan lauluntekijä, popkanteletar Ida Elinan musiikkiesitys. Tuhansien tähtien Metsähotellit kohoavat Kiilopäälle ja Pieksämäen Partaharjulle, ja Suomen Latu haastaa kaikki suomalaiset nukkumaan yönsä ulkona. Helsingin Keskustakirjasto Oodissa tutustutaan kaupunkien viherympäristöihin monipuolisen ohjelman merkeissä. Repoveden kansallispuisto juhlii 20-vuotisjuhlaansa ja Urho Kekkosen kansallispuisto nelikymppisiään.

Luonto- ja retkeilyaiheisia tapahtumia on tarjolla useassa kansallispuistossa kautta maan. Luomutiloilla pidetään avoimia ovia ja lukuisten organisaatioiden paikallisyhdistykset järjestävät tempauksia, tapahtumia tai retkiä luontoon. Moni koulu ja päiväkoti juhlistaa luontoa osana opetustoimintaa koko viikon ajan. Suomen luonnon päivän juhlinta onkin viime vuosina alkanut levittäytyä koko elokuun viimeiselle viikolle. 

Suomen luonnon juhlapäivää voi viettää myös yksinkertaisesti lähtemällä luontoretkelle yksin tai kavereiden kanssa nauttimaan eväistä ja tunnelmasta. Monelle suomalaiselle se on ollutkin tärkein tapa juhlistaa luonnon päivää. 

Lisätietoja:

Heli Rekiranta, Suomen luonnon päivän koordinaattori, puh. 040 7544664, heli.rekiranta(at)metsa.fi

Hannele Ahponen, viestintäasiantuntija, Suomen ympäristökeskus, puh. 050 3275 997, hannele.x.ahponen@syke.fi

Suomen luonnon päivän verkkosivut: https://www.suomenluonnonpaiva.fi/

Seuraa Suomen luonnon päivää somessa

Instagram @suomenluonnonpaiva, Twitter @suomenluonnonpv, Facebook @suomenluonnonpaiva

#suomenluonnonpaiva #liputanluonnolle #finskanaturensdag #finnishnatureday #mustikkapiirakka

Suomen luonnon päivästä: 

Tavoitteena on luonnon arvostuksen lisääminen ja suomalaisten luontosuhteen vahvistaminen kaupungistuvassa yhteiskunnassamme.

Mustikkapiirakka on päivän virallinen leivonnainen.

Avoin kaikille, jotka haluavat juhlistaa Suomen luontoa, epäpoliittinen, epäkaupallinen.

Päivää koordinoivassa ohjausryhmässä toimivat Metsähallituksen Luontopalvelut, Sitra, Suomen Latu, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto, Suomen Partiolaiset, Suomen Sydänliitto, Suomen ympäristökeskus ja Yle Luonto.

Lisätietoa Sitran kyselystä:

Kantar Public toteutti kyselyn internetkyselyinä Kantarin internetpaneeleissa. Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin kesäkuussa 2023. Kyselyn otanta on 3122 vastaajaa ja virhemarginaali ±1,8 %-yksikköä suurimman vastaajamäärän kysymyksissä 50 % tasolla.

 


Kohderyhmä: