Tiedote 13.8.2020 klo 12.40
Satelliittikuva Suomen merialueilta maanantaina 10.8. Veteen sekoittunutta levää ja paikoittaista pintakukintaa on havaittavissa sekä Selkämeren että Suomenlahden avomerialueilla. Saaristomerellä ei ole havaittavissa merkittäviä levämuodostumia. Sisältää muokattua Copernicus-dataa, SYKE (2020). Satelliittikuvia löytyy SYKEn
TARKKA-palvelusta.
Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä. Viime viikolla vallinnut lämmin ja tyyni sää on nostanut sinileväkukintoja pintaan. Avomerialueilla havaittiin viime viikonloppuna paikoin runsaita sinilevän pintakukintoja, jotka ovat kuitenkin tällä viikolla hieman hiipuneet. Järvillä sinilevä on paikoittain hieman runsastunut, mutta ajankohtaan nähden suurimmassa osassa maata sinilevää esiintyy edelleen keskimääräistä vähemmän.
Sinilevätilanne jatkuu merialueilla, mutta suurimmat kukinnat lienevät hiipumassa
Viime viikonlopun tyynessä ja helteisessä säässä avomerialueella havaittiin paikoin runsaita sinilevän pintakukintoja. Rajavartiolaitoksen lentäjien mukaan läntisen Suomenlahden keskiosissa esiintyi runsaasti sinilevää, mutta rannikolla ja saaristossa pintakukinnat olivat vähäisiä. Myös satelliittikuvissa on näkynyt sinileväesiintymiä Suomenlahdella, runsaimmin Hiidenmaan ja Porkkalan välillä, sekä Selkämerellä Ahvenanmaan pohjoispuolella. Viikonlopun jälkeen pintaleväesiintymät ovat hieman hiipuneet. Perämerellä tai Saaristomerellä sinilevää ei ole satelliittikuvissa havaittu.
Valtakunnallisessa sinileväseurannassa havaintoja sinilevästä on tehty hieman enemmän kuin viime viikolla, mutta havainnot koskevat lähinnä vähäisiä sinilevämääriä.
”Rannikon ja saariston vakiohavaintopaikoilta on alkuviikon aikana saatu havaintoja yhteensä 99 paikalta, joista 68 paikalla ei ollut sinilevää, 28 paikalla oli hieman sinilevää ja kolmella paikalla oli runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää -havaintoja on tehty Raahesta Virolahdelle, mutta runsaasti sinilevää on havaittu vain lounaisrannikolla Naantalissa”, kertoo erikoistutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta.
Meriveden pintalämpötila on Perämerellä ja Selkämerellä noin 16−18 astetta, Saaristomerellä 18−20 astetta ja Suomenlahdella noin 17−19 astetta. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan tuuli on merialueilla ensi viikon puoliväliin asti kovimmillaan navakkaa, mutta pääasiassa tätä heikompaa. Viikonlopuksi sää lämpenee, mutta ensi viikolla taas viilenee. Tyynellä säällä sinilevien pintaesiintymiä voi vielä esiintyä niillä alueilla, joilla sinilevää on jo valmiiksi runsaasti veteen sekoittuneena.
Järvillä sinilevä paikoin hieman runsastunut
Lämmennyt sää on paikoin lisännyt sinileväesiintymiä järvillä. Hieman sinilevää havaittiin 28 valtakunnallisella havaintopaikalla. Runsaita sinilevien pintaesiintymiä havaittiin kuudella havaintopaikalla, mutta erittäin runsaita havaintoja ei tehty tälläkään viikolla.
Viime viikonloppuna monin paikoin vallinnut helteinen sää näkyi myös virallisen seurannan ulkopuolisten havaintojen määrässä. Viikonlopun aikana kansalaiset olivat kirjanneet viitisenkymmentä havaintoa, joista valtaosassa oli havaittu sinilevää. Kuluvan viikon aikana kansalaisilta saadut havainnot ovat vähentyneet ja sinilevää on havaittu noin kymmenellä valtakunnallisen seurannan ulkopuolisella kohteella.
Ajankohtaan nähden sinilevää esiintyy järvillä edelleen suurimmassa osassa maata keskimääräistä vähemmän. Tällä viikolla kuitenkin Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Hämeen maakunnissa sinileväesiintymiä on havaittu pitkänajan keskiarvoon nähden keskimääräistä enemmän.
”Sinilevien esiintyminen on tyypillisesti runsainta tähän aikaan kesästä. Lämmin sää suosii sinilevien kasvua ja viikonlopulle ennustettu helteinen sää voi lisätä sinilevien esiintymistä. Tyynellä säällä vesimassaan sekoittuneet levät voivat nousta uudelleen pintaan”, kertoo tutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvien pintalämpötilat ovat suuressa osassa maata pitkänajan keskiarvon tuntumassa. Pintavesien lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa 18 ja 20 asteen välillä sekä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla 11 ja 17 asteen välillä.
Kirkkojärvellä Kangasalla näkyy runsaan sinileväesiintymän seassa vapautuvan fykosyaniinipigmentin siniseksi värjäämää, kuivuvaa sinilevämassaa. © Laura Härkönen/SYKE
Kuivuva sinilevämassa voi värjäytyä siniseksi
Sinilevät, eli syanobakteerit sisältävät fykosyaniini-nimistä yhteyttämispigmenttiä, joka sitoo auringonvaloa syanobakteerien yhteyttäessä. Vaikka sinileväkukinnat ovat väriltään vihreitä tai kellertäviä, sinilevämassa voi kuivuessaan värjäytyä sinivihreäksi, vihreäksi tai turkoosiksi. Värjäytyminen johtuu siitä, että fykosyaniinipigmentti vapautuu hajoavista bakteerisoluista. Loppukesällä ja etenkin syksyisin kuolleista sinileväsoluista vapautuva pigmentti voi värjätä vettä ja rantoja turkoosin siniseksi.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Järvi-meriwikistä löytyy ohjeet sinilevähavainnon tekemiseen. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi-palvelussa
Tänä kesänä otetaan käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Sinileväiseen veteen on aina syytä suhtautua varoen
Sinilevää sisältävään veteen on syytä suhtautua aina siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevätilanne järvien ja meren rannoilla voi vaihdella lyhyidenkin etäisyyksien välillä ja muuttua samallakin paikalla yhden päivän aikana. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin ja viedään eläin eläinlääkäriin.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen kesän riskiarvio
Levätilannekooste
Anna palautetta verkkopalveluista
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Tutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (14.8. saakka)
- Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (17.8. alkaen)
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
- Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (14.8. saakka)
- Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (18.8. alkaen)
-
Huom! Maanantaina 17.8. paikalla ei ole merialueiden leväasiantuntijaa.
Itämeren tila
- Tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 742, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Iris Aarola, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 189, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi