Kaupunkien nykyiset sanitaatiojärjestelmät on kehitetty aikanaan kaupunkiympäristön puhtaanapitoa ja kaupunkilaisten terveyttä ajatellen. Erilaiset jätevedet niin asutuksesta kuin teollisuudesta johdetaan verkostoa pitkin jätevedenpuhdistamolle yhteiskäsittelyyn.
Puhdistamolla jätevedestä poistetaan orgaanista ainesta, ravinteita ja jonkin verran haitta-aineita, minkä jälkeen se johdetaan vesistöön. Samalla muodostuu yhdyskuntajätevesilietettä, jonka loppukäyttöön liittyy haasteita sen sisältämien mahdollisten haitta-ainejäämien takia.
Kiertotalous on muuttanut ajattelutapoja
Kiertotalous ja kestävät elämäntavat ovat muuttaneet ajattelutapoja viime vuosina. Nykyinen jätevesienkäsittely- eli sanitaatiojärjestelmä ei tue kiertotaloutta, sillä se ei perustu arvokkaiden ravinteiden ja orgaanisen aineksen talteenottoon vaan niiden poistamiseen.
Käymäläjätteen sekoittaminen ja laimentaminen pesuvesiin ja muihin jätevesiin vaikeuttaa ravinteiden talteenottoa puhdistamolla. Ravinteiden poistaminen kuluttaa myös paljon energiaa ja kemikaaleja. Suurin osa jätevesien ravinteista menetetään tai sidotaan kasveille heikosti käyttökelpoiseen muotoon. Erilaisten jätevesien sekoittaminen ja käsittely yhdessä lisää myös haitta-aineiden kirjoa maanparannukseen päätyvässä lopputuotteessa.Jätevesien keräystä ja käsittelyä tulisi muuttaa kestävämpään suuntaan ja lajitella jätevedet, kuten muutkin jätteet.
WC-vesien kerääminen erillään pesuvesistä mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman ja haitta-aineettomamman ravinteiden talteenoton ja -kierron. Lajitellaanhan biojätteet, patterit ja metallitkin. Erilaiset jätevedet muun muassa sairaaloista ja kotitalouksista voitaisiin myös kerätä ja käsitellä erikseen, jolloin niiden sisältämät ravinteet ja orgaaninen aines voitaisiin saada helpommin talteen ja haitta-aineiden päätyminen ympäristöön olisi paremmin hallittavissa. Kaupunkialueilla erottelevat sanitaatioratkaisut voisivat tulla kyseeseen etenkin uusilla asuinalueilla tai saneerattavissa kohteissa.
Riittääkö rohkeus uusiin avauksiin?
Tampereen Hiedanrantaan suunnitellaan uutta urbaania asuinaluetta, missä kestävät ja älykkäät ratkaisut tulevat olemaan osa asukkaiden arkea. Yhtenä selvityksen alla olevista teemoista on ollut jätevesien ravinteiden tehokkaampi hallinta erottelevia ratkaisuja hyödyntäen. Tampereen kaupungin koordinoimassa NutriCity-hankkeessa on sekä pilotoitu erilaisia erottelevia käymäläratkaisuja ja ravinteiden talteenottotekniikoita sekä kehitetty toimintamallia ravinnekiertoa tukevalle sanitaatiolle. Tiivis yhteistyö kaupungin eri toimijoiden, Hiedanranta Kehitys Oy:n, kaavoituksen, vesi- ja jätehuollon ja tutkijoiden kanssa on mahdollistanut eri toimijoiden näkemysten huomioimisen ja edesauttanut toimien vaikuttavuutta. Hankkeessa ovat Tampereen kaupungin lisäksi mukana SYKE ja Tampereen ammattikorkeakoulu.
Erottelevan sanitaation toteuttaminen kaupungeissa ottaa vasta ensimmäisiä askeliaan Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa jätevesiä erottelevia ratkaisuja on jo käytössä sekä suunnitteilla. Kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli edistää kestäviä kulutustapoja ja kaupungeissa päätetään nyt, miten tulevaisuuden asumisen suuntaviivat piirretään. Mutta riittääkö rohkeus uusiin avauksiin? Nähtäväksi jää, mikä kaupunki Suomessa ehtii ensin ottamaan rohkean askeleen kohti jätevesien erottelua ja ravinneviisasta vesihuoltoa.
Suvi Lehtoranta
työskentelee tutkijana SYKEn Luonnonvarojen kestävä käyttö -ryhmässä. Hän tutkii muun muassa ravinteiden kierrätyksen elinkaarisia ympäristövaikutuksia. Vapaa-ajallaan hän viihtyy hevosten ja puutarhan parissa.
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
työskentelee tutkimusinsinöörinä SYKEn Kestävä vesihuolto -ryhmässä. Hän tutkii kiertotalouden mahdollisuuksia vesihuollossa ja pyrkii edistämään ravinteiden talteenottoa jätevesistä. Hän siirtyy elokuun alussa ympäristöministeriöön puoleksitoista vuodeksi koordinoimaan jätevesien ravinnekiertoon liittyviä hankkeita.
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisätietoa:
NutriCity-hanke
NutriCity-hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Raki-ohjelma. Ohjelma tähtää ravinteiden kierrätyksen edistämiseen ja Saaristomeren tilan parantamiseen.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.