Tiedote 28.2.2020 klo 10.38
”Puun pienpoltto on noussut merkittävimmäksi hiukkasmaisten päästöjen lähteeksi Suomessa”, kertoo Mikko Savolahti.
Puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen aiheuttaja Suomessa, ilmenee uudesta väitöstutkimuksesta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mikko Savolahden väitöstyön mukaan pienpoltto aiheuttaa Suomessa vuosittain 200 ennenaikaista kuolemaa. Lisäksi pienpoltto kiihdyttää osaltaan ilmastonmuutosta. Savolahti väittelee Aalto-yliopistossa perjantaina 6. maaliskuuta.
Puunpoltolla on Suomessa vahvat perinteet. Savunhajua pidetään luonnollisena ja kodikkaana. Puun pienpoltto mielletään usein talojen ekologiseksi lämmitysmuodoksi. ”Muilla sektoreilla ilmansaasteiden päästöjä on onnistuttu vähentämään tehokkaasti lainsäädännöllä. Siksi puun pienpoltto on noussut merkittävimmäksi hiukkasmaisten päästöjen lähteeksi. Viime vuosikymmeninä puunpolton suosio on vielä entisestään kasavanut. Tilanne on sama monissa Euroopan maissa”, kertoo Mikko Savolahti.
Puunpolton päästöillä on haitallisia ilmasto- ja terveysvaikutuksia
Pientalon lämmittäminen varaavalla takalla taikka pelleteillä osoittautui 25 vuoden jaksolla selkeästi kaukolämpöä, sähkölämmitystä ja maalämpöä huonommaksi vaihtoehdoksi ilmaston kannalta, kun huomioitiin kaikki ilmastoon vaikuttavat päästöt. Pienpolton suorien hiukkaspäästöjen arvioitiin myös aiheuttavan Suomessa vuosittain 200 ennenaikaista kuolemaa.
Ilmansaasteiden, erityisesti mustan hiilen, eli nokipölyn, ilmastovaikutuksiin on viime vuosina alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. ”Ilmastoon vaikuttavia ilmansaasteita ei vielä lasketa mukaan kasvihuonekaasujen vähennysvelvoitteisiin, vaikka mustan hiilen päästöt voivat kiihdyttää merkittävästi varsinkin arktisen alueen lämpenemistä”, kertoo Mikko Savolahti
Puun polttamisesta vapautuu myös hiilidioksidia. Lisäksi puiden kaato vähentää metsän kykyä sitoa hiiltä.
Päästöjen vähennystoimet kannattaa suunnitella huolella
Väitöstyö tarkensi arvioita puun pienpolton ilmansaastepäästöistä ja päästöjen vaikutuksesta ilmastoon ja terveyteen. Tuloksia voidaan sellaisenaan hyödyntää sekä kansallisen että alueellisen tason ympäristöpolitiikassa.
”Vaikka toimia ympäristön tilan parantamiseksi tarvittaisiin nopeasti, toimet kannattaa suunnitella perinpohjaisesti. Eri toimenpiteiden vaikutukset päästöihin ja ympäristöön ovat monitahoisia. Yksinkertaistamalla voidaan päätyä vääriin johtopäätöksiin. Toimenpiteisiin ei kannata panostaa, jollei voida olla varmoja siitä, että niiden vaikutukset ovat toivotunlaiset. Tämä problematiikka on bioenergiaan liittyvissä kysymyksissä yleistä”, korostaa Mikko Savolahti.
Päästöarvioille on kysyntää
Kansainväliset sopimukset, kuten UNECE:n kaukokulkeutumissopimus ja EU:n päästökattodirektiivi, edellyttävät jäsenmaita raportoimaan vuosittaisia päästöjään sekä arvioimaan tulevaisuuden päästökehitystä. Mitä tarkemmin päästömääriä ja tulevaisuusskenaarioita osataan laskea, sitä paremmin pystytään suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla saadaan parannettua ilmanlaatua tai hillittyä ilmastonmuutosta.
”Suomessa päästöjen arviointimenetelmiä on kehitetty pitkään, ja laskennan tarkkuus on kansainvälisesti huippuluokkaa. Hiljattain raportointivelvollisuuksiin lisättiin myös musta hiili, jonka päästöjen laskemiseen meillä on panostettu jo vuosia”, kertoo Mikko Savolahti
Kansainväliset sopimukset ilmansaastepäästöjen vähentämiseksi pohjautuvat päästölaskelmien pohjalta tehtyihin mallinnuksiin, joiden perusteella jäsenmaille jaetaan erilliset päästövähennysvelvoitteet tai -tavoitteet. ”Jäsenmailla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tähän prosessiin, jos niillä on ymmärrystä taustalla olevasta laskennasta”.
Lisätietoa:
Mikko Savolahti, DI, tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 295 251 595, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Mikko Savolahden konetekniikan alan väitöstilaisuus pidetään Aalto-yliopistoassa Espoossa perjantaina 6. maaliskuuta 2020 klo 12. Väitös on englanniksi.
Osoite: Aalto-ylipisto, Konetekniikan rakennus (K1), Sali 216, Otakaari 4, Espoo
Väitöskirja: Climate and health impacts of residential wood combustion in Finland (Puun pienpolton ilmasto- ja terveysvaikutukset Suomessa)
Taustatietoa:
SYKE Policy Brief 6.11.2017: Mustan hiilen päästöjä vähentämällä jarrutetaan arktista lämpenemistä