Aaltopoijua nostetaan Arandan peräkannelle huoltoa varten. © Ilkka Lastumäki
Tutkimusalus Arandan ensimmäinen seurantamatka peruskorjauksen jälkeen onnistui haastavista keliolosuhteista ja lyhentyneestä matka-ajasta huolimatta hyvin. Tutkimustulokset kertovat, että Suomenlahden itäosiin asti kulkeutunut suolainen ja vähähappinen vesi voi tietää vaikeaa sinilevätilannetta myös ensi vuodelle.
”Laivan, laboratorioiden ja näytteenottokaluston toimintakyky tuli testattua kovissa olosuhteissa. Saimme kerättyä meren tilan arvioinnin kannalta olennaisia näytteitä Suomenlahdelta, pohjoiselta Itämereltä ja eteläiseltä Selkämereltä”, kertoo johtava tutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Lehtiniemi ja vanhempi tutkija Pekka Kotilainen SYKEstä toimivat 11. syyskuuta alkaneen seurantamatkan matkanjohtajina.
”Peruskorjattu Aranda osoittautui toimivaksi, ja tehdyt muutokset mahdollistavat nyt aluksen entistä tehokkaamman käytön. Aranda on nyt luokitettu rajoittamattomaan kansainväliseen liikenteeseen, ja Itämerellä sitä voidaan käyttää kaikissa olosuhteissa”, sanoo SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi. ”Sekä Arandan matkan tulokset että muut seurantatutkimukset kertovat selkeästi, että Itämeren tilan parantaminen vaatii edelleen nopeita toimia.”
Suomenlahden vesi on nyt voimakkaasti kerrostunutta
Syksystä 2016 lähtien Suomenlahdelle on kulkeutunut Itämeren pääaltaalta vanhaa voimakassuolaista, vähähappista ja fosforipitoista syvävettä, joka lähti liikkeelle vuosina 2014–16 Itämereen tulleiden suolapulssien seurauksena. Kuluneen kesän aikana Suomenlahdelta virtasi pitkään jatkuneelle korkeapainetilanteelle tyypillisesti pintavettä Itämeren pääaltaalle, jolloin suolaista ja vähähappista syvävettä pääsi virtaamaan Suomenlahdelle itäisimpiä aluevesiä myöten.
Koko Suomenlahdella vesi on nyt voimakkaasti kerrostunutta. Suolaisuuden ja lämpötilan harppauskerrokset sijaitsevat 20–30 metrin syvyydessä. Niiden alapuolella on huomattavan paljon suolaista vettä, jonka fosfaattipitoisuus on koholla. Loppusyksyn tuulisuudesta ja tulevan talven jäätilanteesta riippuu, kuinka suuri osuus fosforista päätyy pintakerrokseen. Tällä puolestaan on ratkaiseva merkitys ensi kesän sinileväkukintariskin kannalta.
Suolaista vettä on työntynyt Ahvenanmeren kautta myös eteläiselle Selkämerelle. Siellä pohjanläheinen happipitoisuus ei kuitenkaan ole alentunut toissavuoden tilanteesta eivätkä fosfaattipitoisuudet ole koholla.
Itämeren pääaltaan tilalla ratkaiseva merkitys Suomenlahden levämäärään
Suomenlahdella koettiin kesällä 2018 vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat. Pahimmillaan levälautat kattoivat lähes koko merialueen.
”Tilanne ei johtunut Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä, vaan avomeren ja myös saariston vedenlaatuun vaikutti Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi. Suomenlahden valuma-alueen päästöt ovat vähentyneet tällä vuosituhannella enemmän kuin missään muualla Itämeren alueella”, erikoistutkija Seppo Knuuttila toteaa.
SYKE ei tehnyt tänä vuonna Suomenlahden rannikkoseurantamatkaa. Vedenlaadun ja levämäärän kehitystä seurattiin Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten ylläpitämillä rannikon intensiiviasemilla, joilta saatiin havaintoja joka toinen viikko. Lisäksi tietoa merialueiden tilasta saatiin satelliittikuvista ja kauppalaivoilla tapahtuvasta Algaline-seurannasta. Tammikuussa ja kesäkuussa toteutettiin normaalia suppeammat avomeren seurantamatkat Rajavartioston avustuksella. Arandan matkalla syyskuussa todettu suolaisuuden harppauskerroksen kohoaminen näkyi Suomenlahdella jo kesäkuussa.
Erityisesti itäisellä Suomenlahdella on noin vuosikymmenen ajan saatu kesäisin iloita levämäärän pienentymisestä. Ulkosaariston havaintopaikoilla levämäärä alkoi kuitenkin uudestaan kasvaa jo kesällä 2017, ja tänä kesänä levämäärän kasvu jatkui. Loppukesän suurta levämäärää itäisellä Suomenlahdella selittävät heinä–elokuun taitteen voimakkaat itätuulet, joiden seurauksena hyvin fosforipitoista vettä sekoittui syvemmältä pintakerrokseen. Elokuun alkupuoliskon levämäärää vastaavia a-klorofyllipitoisuuksia on edellisen kerran mitattu merialueella kesällä 2005.
Suomenlahden poikkeukselliseen suolakerrostuneisuus- ja ravinnetilanteeseen johtaneet ilmiöt liittyvät ilmastollisten tekijöiden määräämiin virtauksiin ja Itämeren pääaltaan tilaan. Myös jatkossa Itämeren pääaltaan tilan kehityksellä on ratkaiseva vaikutus Suomenlahden tilanteeseen. Tämä korostaa päästövähennysten tarvetta edelleen koko Itämeren valuma-alueella sekä Itämeren osa-altaat kattavan korkeatasoisen avomeren seurannan tärkeyttä Suomenlahden tilan arvioinnissa ja muutosten ennustamisessa.
Sinileväriskiä kasvattaa tulevaisuudessa Itämeren alueen lämpeneminen. Vesimassan lämpeneminen ja voimistuva kerrostuminen voivat laajentaa hapettomia alueita, mikä puolestaan kiihdyttää fosforin vapautumista meren pohjasta. Lisäksi yleistyvät talviset vesisateet huuhtovat valuma-alueelta mereen entistä enemmän ravinteita.
Arandan käyttöä halutaan laajentaa
Julkisuudessa on käyty keskustelua merentutkimuksen ja etenkin peruskorjatun tutkimusaluksen käytön rahoituksesta.
Pääjohtaja Kaupin mukaan tutkimusaluksen kaltaisen tutkimusinfrastruktuurin rahoituksen varmistaminen on toki nykyisessä projektimaailmassa haastava tehtävä. ”Tutkimusinfrastruktuurien pitkäjänteinen rahoitus on erityinen huolenaihe monilla tutkimusaloilla. Meidän tavoitteemme on edelleen laajentaa Arandan kansallista ja kansainvälistä käyttöä. Neuvotteluja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa käydään koko ajan.”
Arandan uudistuksen myötä tähän on entistä paremmat edellytykset. Alus täyttää nykyaikaiselle merentutkimukselle asetetut vaatimukset, sen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet merkittävästi ja lisäksi Aranda on nyt entistä turvallisempi työympäristö.
Lisätietoja
- Pääjohtaja , Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 700, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Johtava tutkija, matkanjohtaja Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Vanhempi tutkija, matkanjohtaja Pekka Kotilainen, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 295 251 242, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön