Jari Lyytimäki: Sääntely luo työpaikkoja ja pelastaa ympäristön

RSS
28.8.2015 Jari Lyytimäki
 
 
Jari Lyytimäki
Olen SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen
vanhempi tutkija Jari Lyytimäki.
Yritän elää enimmäkseen sääntöjen
mukaan myös vapaa-ajallani.
Puh. 0295 251 397
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Turhan sääntelyn poistaminen on noussut suosituksi poliittiseksi tavoitteeksi. Sääntelyä vähentämällä edistetään ympäristöä säästävien innovaatioiden syntyä ja parannetaan yritysten kilpailukykyä, kuten ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kirjoittaa blogissaan.

Sääntelyn vähentäminen ei kuitenkaan ole taikatemppu, jolla kaikki ongelmat ratkottaisiin. Osa  innovaatioista syntyy juuri jämäkän sääntelyn innoittamina. Hehkulamppujen myyntikielto johti energiaa säästävien ledvalojen yleistymiseen. Tämä on  vain yksi esimerkki normista, joka on osaltaan edistänyt uuden tekniikan kehittämistä ja tukenut uudenlaista yritystoimintaa.

Ympäristönsuojelussa tarvitaan jatkossakin vahvaa sääntelyä, joka estää luonnonvarojen liikakäytön ja ympäristön pilaamisen. Sääntely rajoittaa vääjäämättä yksittäisten toimijoiden vapauksia: mökkiä ei saa rakentaa minne tahansa, jätteet pitää käsitellä asianmukaisesti ja ulkoilmakonsertissa melulla on jokin raja. Kirkkaita ja häikäiseviä LED-valojakaan ei voi asentaa aivan miten sattuu.

Rajoituksia pitää olla, kunhan ne perustuvat ajantasaiseen tutkittuun tietoon ja niitä toteutetaan johdonmukaisesti. Rajoitukset takaavat myös reilun pelin. Erityisesti yritystoiminnalle on tärkeää, että säännöt ovat tasapuolisia kaikille ja että valvontaan voidaan luottaa.

Sääntelyn vähentämisvaatimukset eivät läheskään aina perustu pelkkään pyyteettömään haluun edistää yhteistä hyvää. Ylisääntelystä puhuminen voi olla myös keino, jonka avulla halutaan välttää omaa toimintaa haittaavat velvoitteet silloinkin kun ne olisivat yleisen edun mukaisia.

On helppoa listata säädöksiä tai määräyksiä, jotka tietyllä hetkellä ja jostakin näkökulmasta tuntuvat tarpeettomilta tai jopa haitallisilta. Pitkän aikavälin kokonaisvaikutuksia on paljon vaikeampi hahmottaa. Ympäristöongelmien ratkaisuissa on usein kyse nimenomaan sääntelystä, joka aiheuttaa kustannuksia nyt, mutta ehkäisee monista yksittäisistä toimista syntyviä haittoja pitkällä aikavälillä.

On epätodennäköistä, että yhteiskunta lähtisi kehittymään suotuisimpaan suuntaan vain normeja purkamalla. Keskusteluun tulisi nostaa lisää esimerkkejä sujuvasta sääntelystä ja normien järkevästä tulkinnasta. Niistä oppimalla sääntelyä voidaan kehittää sellaisillakin aloilla, joilla on suuria ongelmia.

Lisää aiheesta:

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (3 kommenttia)
Satu Räsänen
28.8.2015
klo 11.05
Minusta on eri asia puhua turhan sääntelyn alla ympäristönsuojelun tasoa koskevista säännöksistä (ympäristövaatimuksista) ja esimerkiksi hallinnollisten menettelyjen parantamisesta. Esim. EK on kannattanut viimeistä!
Matti Apunen
28.8.2015
klo 14.43
Kiitos jämäkästä kolumnista. Todistuksestasi huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että "jämäkkä sääntely" ei synnyttänyt innovaatiota nimeltä LED. Sen loivat markkinat. Sääntelyllä sitten ohjattiin kulutusta haluttuun suuntaan. Norminpurussa kyse on siitä,
että syntyisi se seuraavakin LED, ettemme etukäteen tekisi siitä taloudellisesti ja teknologisesti mahdotonta. Yliarvioimme herkästi uusien teknologioitten riskejä ja aliarvioimme vanhojen, totuttujen substanssien ja teknologioitten riskejä. Esimerkiksi alkoholi
(etanoli) on tunnettu karsinogeeni ja yleisharmien lähde, jota olemme vain päättäneet sietää. Jämäkkä sääntelijä tuskin sallisi lähimainkaan samaa haittalistaa millekään uudelle aineelle tai teknologialle. Unohdat myös sen, että samainen hyvää tarkoittava
lamppusääntely työnsi markkinoille elohopeaa sisältävän energiansäästölampun, joka on rikkoutuessaan selvä terveysriski. Yst. Matti Apunen edelleen norminpurun kannalla
Jari Lyytimäki
31.8.2015
klo 12.22
Kiitos palautteesta, erityisesti Matti Apusen esiin nostamat energiansäästölamppujen ongelmat on hyvä huomio sääntelyn ennakoimattomista haitoista. Sietämättömän huonostihan ne ensimmäiset ns. energiansäästölamput toimivat. Eri mieltä taidamme kuitenkin
olla siitä, mikä oli sääntelyn rooli LEDien yleistymiselle. Itse ajattelen että juuri sääntely kiihdytti tuotekehitystä ja antoi vahvan viestin että nyt on pakko kehittää jotain uutta Edisonin aikaisten keksintöjen tilalle. Markkinat sitten ovat ratkaisemassa
peliä näillä näkymin LEDien eduksi. Viinaksia koskeva esimerkki taas muistuttaa polkuriippuvuudesta. Puhtaalta pöydältä ei päästä juuri koskaan aloittamaan, vaan vanhat tottumukset ohjaavat vahvasti uuden tiedon hyödyntämistä. Tämä on kyllä iso haaste sääntelyn
kehittämisessä. Ja muussakin elämässä.