Suomessa käytössä olevien tekonurmikenttien rakenne ja komponenttien ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan, mutta ehdottomasti yleisimpiä jalkapalloalustoja ovat kentät, joiden täyteaineena on käytetyistä autonrenkaista valmistettu styreenibutadieenikumirouhe (SBR-kumirouhe). Pohjoismaisten arvioiden mukaan tekonurmikentät ovat tärkeä mikromuovipäästöjä aiheuttava lähde, mutta näytteenottoon perustuvat kenttätutkimukset kumirouheen leviämisestä lähiympäristöön ja vesistöihin ovat harvassa.
TEKONURMI-hankkeessa selvitetään alustavasti erityyppisiltä jalkapallokentiltä ympäristöön päätyvän SBR-kumirouheen määrää ja erilaisten kulkeutumisreittien merkitystä leviämisessä. Tekonurmikentille laaditaan ”täyteainetase” ja suunnitellaan käytännön toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Toimenpiteitä kokeillaan käytännössä tutkimukseen valikoiduilla kentillä ja niiden vaikuttavuutta seurataan näytteenoton avulla. Tulosten perusteella laaditaan toimenpide-ehdotuksia erityyppisille kentille kaupunkien ja seurojen toimijoiden käyttöön. Kumirouheen vaikutuksia selkärangattomille maaperäeliöille tutkitaan kokeellisesti altistuskokeilla.