Happamien sulfaattimaiden (HS) metalli- ja happamuuskuormitus on yksi ongelmallisimmista vesien tilaa heikentävistä tekijöistä Suomessa. Suomessa on Euroopan suurimmat HS-alueet. Maan kohoaminen ja ojitus, esimerkiksi maa- ja metsätalouden tarpeisiin, ovat johtaneet pohjavedenpinnan laskuun ja mahdollistanut maaperän sulfidikerrosten hapettumisen. Tällöin maassa syntyy rikkihappoa ja maan metallit vapautuvat maaveteen. Maaperän läpi kulkeutuva ja pintavalunnaksi päätyvä vesi huuhtoo maaveden hapot ja metallit mukanaan ojiin ja edelleen vesistöön. Syntymekanismistaan johtuen kuormitus vaihtelee merkittävästi vuodenaikojen ja vuosien välillä. Suurimmat kuormat ovat kuivan kauden jälkeen seuraavissa suurissa valunnoissa. Esimerkiksi loppuvuodesta 2019 tilanne on vaikeampi kuin vuosiin. Kahden kuivan vuoden jälkeen syksyn 2019 runsaat sateet johtivat hyvin happamiin jokivesiin ja kalakuolemiin.
MaaMet-hankkeessa on seurattu vesien happamuutta ja metallikuormitusta länsirannikon valituissa virtavesissä yhdessä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kanssa vuodesta 2009 lähtien. Nykyinen jatkuva seurantaohjelma on vuodelta 2016.
Julkaisut