KITIT-hanke oli kokeilu siitä, miten tutkimustietoa voidaan jonkin teeman osalta tuottaa ketterästi asiantuntijaverkostoja eri tavoin hyödyntäen ja valmista tutkimustietoa koostaen. Osallistavan hankkeen materiaaleina olivat julkaistujen tutkimusten lisäksi kaksi työpajaa, joihin osallistui ministeriöiden, Suomen ympäristökeskuksen sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien kiertotalous-hankkeiden edustajia. Tarkoituksena oli tuottaa kooste hallitusohjelman tärkeimpien kiertotalouskirjausten tueksi. Lisäksi tunnistettiin kiertotalouden tietotarpeita, joista ei ole vielä saatavilla tutkimusta.
Kokeilun perusteella voidaan todeta, että varsin pienessä ja kevyesti rahoitetussa hankkeessa on mahdollista saada kokoon sangen kattavasti tutkimustietoa, joka toivottavasti osoittautuu myös hyödylliseksi politiikan kehittämisen kannalta. Vaikka kokeilu osoitti yhtäältä, miten tehokasta asiantuntijaverkostoja hyödyntävä tiedon tuotanto voi olla, alleviivasi se samalla myös sitä, miten paljon politiikan kehittämisen tueksi tuotettavalta tiedolta vaaditaan. Pitää ensinnäkin ymmärtää politiikan kohteeksi otettavaa ilmiötä kuten jakamistaloutta tai ravinteiden kierrätystä yleisesti. Toiseksi pitää hahmottaa sen erityispiirteitä Suomessa. Kolmanneksi pitää arvioida, minkälaiset ohjauskeinot voisivat sopia kokonaisuuteen. Neljänneksi pitää tarkastella, minkälaisia vaikutuksia erilaisilla ohjauskeinoilla voi olla – ja mitkä olisivat näin ollen tutkimuksen perusteella suositeltavissa.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että vaikka kiertotaloutta on tutkittu ja edistetty Suomessa ja kansainvälisesti jo usean vuoden ajan, kiertotalouden kentällä on varsin runsaasti keskeisiä kysymyksiä, joihin ei ole vielä tutkimukseen nojaavia vastauksia. Myös joistakin perusasioista, kuten vaikkapa kiertotalouden määritelmästä, on erilaisia näkemyksiä. Samalla kentällä tapahtuu useilla rintamilla, ja niin poliittiset toimet kuin myös taloudelliset näkökohdat ajavat kiertotaloutta eteenpäin.
KITIT-hankkeessa tarkemmin käsiteltyjä teemoja oli kahdeksan: jakamistalous, tuotepolitiikka, tekstiilit, ruokahävikki, ravinnekierrätys, rakentaminen, alueidenkäyttö ja biodiversiteetti. Teemoiksi päätettiin valita etenkin sellaiset hallitusohjelmaan liittyvät kiertotalouskysymykset, joista on joko hyvin niukasti tai sangen runsaasti Suomen olosuhteisiin suhteutettua tietoa – ja joista ei ollut hiljattain tehty tai parhaillaan tekeillä selvitystä. Kutakin teemaa käsitetiin neljän näkökulman kautta. Ensin käytiin läpi yleinen tilannekuva. Tämän jälkeen käsiteltiin mahdollisia tavoitteita ja mittareita, potentiaalisia ohjauskeinoja sekä keskeisiä julkaisuja ja hankkeita.
Lisäksi hankkessa koostettiin sellaisia tutkimusteemoja, joihin pitäisi pureutua lähitulevaisuudessa. Huomattavia tutkimustarpeita liittyy esimerkiksi Suomen kaltaisen talouden materiaalivirtoihin, toimivan kiertotalouden kaipaamiin datavarantoihin ja ohjauskeinoihin sekä kiertotalouden mahdollisuuksiin edistää positiivisia sosiaalisia vaikutuksia niin Suomessa kuin myös globaalisti.
Julkaisuja