Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vuosikatsaus

henkiloesittely_headerkuva_728x115px
 

Koko tulossopimuskausi 2016–2019 oli Suomen ympäristökeskuksen kannalta toiminnallisesti ja myös taloudellisesti onnistunut. Toimintamenorahoituksen merkittävästä vähenemisestä huolimatta talous on onnistuttu pitämään tasapainossa, mikä mahdollistaa osaamisen ja toimintatapojen uudistamisen. Näin varmistetaan, että SYKE on myös jatkossa kilpailukykyinen ja pystyy vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin ja odotuksiin.

Vuoden 2019 suurimpia muutoksia SYKEn toiminnassa oli avomerialueiden öljyvahinkojen torjunnan johtovastuun siirto SYKEstä Rajavartiolaitokselle vuoden alussa. Vuonna 2017 aloitettu SYKEn pääkaupunkiseudun toimintojen keskittäminen saatiin päätökseen syksyllä 2019, kun laboratoriokeskus muutti Kuninkaantammesta Viikkiin.

Suomen ympäristökeskuksen organisaatiota tarkistettiin vuoden 2018 alussa perustamalla kolme uutta strategista ohjelmaa ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman rinnalle. Ilmastonmuutoksen, Kestävän kiertotalouden, Kestävän kaupungistumisen ja Uudistuvan ympäristötiedon strategisten ohjelmien keskeinen tehtävä on koordinoida SYKEn keskuksissa tehtävää kyseisten aihealueiden työtä ja varmistaa näin osaltaan, että SYKEn työ on vaikuttavaa.

Myös SYKEn strategia päivitettiin vuonna 2018. Sen keskeinen viesti on, että SYKE panostaa sellaisten ratkaisujen löytämiseen, jotka nopeuttavat siirtymää kohti kestävää yhteiskuntaa. Strategiassa on tuotu myös entistä vahvemmin esille pyrkimys toiminnan vaikuttavuuden kasvattamiseen.

Vaikuttavaa tutkimusta ja toimintaa

Kokonaisuutena SYKE on onnistunut varsin hyvin tavoitteidensa saavuttamisessa. Erityisesti bio- ja kiertotalouden kestävyyteen liittyvien etenemismallien tunnistaminen ja edelleen kehittäminen on edistynyt hyvin. Keskustelu metsäbiomassan hyödyntämisen, metsien hiilinielun muutosten ja ilmastonmuutoksen keskinäisistä yhteyksistä on jatkunut vilkkaana koko sopimuskauden ajan. SYKE on johdonmukaisesti korostanut metsien käytön haasteellisuutta ilmastonmuutoksen hillintäratkaisuna ja tarvetta panostaa laaja-alaiseen vaikutusten arviointiin metsäekosysteemissä ja biomassaan pohjautuvien tuotteiden elinkaaren aikana sekä uusiin innovatiivisiin politiikkaohjauksen ratkaisuihin.

Elinympäristöjen, hyvinvoinnin ja terveyden kytkennät on viime vuosina tunnistettu aiempaa paremmin. Tämän ansiosta yhteistyö terveysalan toimijoiden, erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa on tiivistynyt.

Ympäristötiedon keräämisen, jalostamisen ja jakelun uudistus painopisteenä

Ympäristötiedon keräämisen, jalostamisen ja jakelun uudistaminen on ollut SYKEn keskeinen painopiste koko tulossopimuskauden ajan. SYKE on ollut merkittävällä tavalla mukana mm. eri organisaatioiden vastuulla olevien ympäristö- ja luonnonvaratietojen saatavuuden ja hyödynnettävyyden parantamisessa. Tämän työn tuloksia ovat mm. kansallisen satelliittidatakeskuksen tuottama tiedon jakeluportaali, avoimeen lajitietoon tukeutuva laji.fi-verkkopalvelu, kansalaishavainnointia tukeva sähköinen palvelualusta, tutkimushankkeissa koottavan datan avointa julkaisemista helpottava alusta ja huomattavat vuotuiset säästöt kansallisten ympäristöseurantojen toteutuksessa.

SYKE on toiminut näkyvästi kokeilutoiminnan koordinaattorina mm. kuntien ilmastotyössä. Hiilineutraaliuteen pyrkivissä Hinku-kunnissa asuu jo noin kolmannes suomalaisista, ja laajan EU:n Life IP -rahoitteisen kiertotalouden ratkaisuja edistävän CIRCWASTE-hankkeen osaprojektit ovat edenneet hyvin. Myös kestäviä julkisia hankintoja tukeva KEINO-osaamiskeskus on vakiinnuttanut toimintansa.

Vuonna 2019 saimme merkittävän tunnustuksen avoimen tieteen ja tiedon edistämiseksi tehdystä työstä, kun Avoimen tieteen kansallinen koordinaatioryhmä myönsi SYKElle Avoimuuden edistäjät -palkinnon. Palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Suomen Akatemian Tieteen tila 2018 -katsauksessa tutkimusorganisaatioiden tieteellistä vaikuttavuutta arvioitiin suhteessa maailman keskiarvoon. Tässä vertailussa SYKE sijoittui kolmanneksi Suomen yliopistojen, korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten joukossa.

Ulkopuolisen rahoituksen osuus 64 prosenttia

SYKEn perusrahoitus on vähentynyt lähes 30 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vastaavasti myös henkilökunnan määrä on vähentynyt yli sadalla henkilötyövuodella huippuvuoteen 2013 verrattuna. Osaltaan tähän on vaikuttanut ympäristöhallinnon vesistöseurantojen ja niihin liittyvien analytiikkapalvelujen ulkoistus, minkä seurauksena SYKEn laboratoriotoiminta supistui merkittävästi. Taloudellinen tilanne on kuitenkin pysynyt hallinnassa, koska ulkoinen rahoitus on vuosi vuodelta kasvanut. Vuonna 2019 ulkopuolisen rahoituksen osuus oli jo 64 %. Erityisesti on kasvanut EU-rahoitus. Sen osuus SYKEn rahoituksesta on kasvanut vuosina 2016–2019 5 prosentista 15 prosenttiin.

SYKE on menestynyt myös hyvin Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ja valtioneuvoston kanslian TEAS rahoitushauissa. Vuonna 2019 käynnissä oli 17 STN-rahoitteista hanketta, joista kolmea SYKE koordinoi. SYKEn koordinoimat hankkeet käsittelevät sopeutuvaa vesistöjen hallintaa, hiilen ja biodiversiteetin yhteyksiä maisematasolla ja kestävää ruokamurrosta. SYKEn hyvää menestystä VN TEAS -rahoituksen hauissa voi pitää osoituksena siitä, että tutkimuksemme ja osaamisemme vastaavat yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita ja pystymme joustavasti reagoimaan esiin nouseviin kysymyksiin.

Toimitiloista ja hallinnosta aiheutuvia kustannuksia on onnistuttu vähentämään suunnitellusti kahdella miljoonalla eurolla vuosina 2016–2018. Vuonna 2019 toimitilakustannukset laskivat edelleen Viikkiin muuton myötä.

Henkilöstökysely tehdään SYKEssä joka toinen vuosi. Vuosina 2016 ja 2018 tehtyjen kyselyjen (VMBaro) mukaan sykeläiset viihtyvät työssään selvästi paremmin kuin valtion organisaatioiden työntekijät keskimäärin. Erityisen korkealle sykeläiset arvioivat työn mielenkiintoisuuden ja haastavuuden. Kokonaistyytyväisyys oli kummallakin kerralla samalla hyvällä tasolla (3,7/5).

Vuonna 2019 tehtiin useita strategisia rekrytointeja, joilla osaltaan varmistetaan SYKEn uusiutumiskyky. Taloudellinen tilanne mahdollistaa myös vuonna 2020 jonkin verran uusia rekrytointeja.

Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden näkymät

SYKEn tulevaisuuden näkymät ovat perustehtävän kannalta myönteiset. Kestävän kehityksen tavoitteiden kansallinen ja maailmanlaajuinen toimeenpano edellyttää tietoa, jota SYKE tuottaa. Osaamistamme tarvitaan ilmastopolitiikan tukena, vähähiiliseen kiertotalouteen perustuvan yhteiskunnan kehityksen vauhdittamisessa, kaupungistumisen kestävyyden varmistamisessa, ekosysteemipalvelujen ja luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Laaja yhteistyöverkostomme mahdollistaa osaamisen ja voimavarojen joustavan hyödyntämisen ja uusien tarkastelujen ja ratkaisujen innovatiivisen kehittämisen.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen määrä ja kohdistuminen muuttuvat lähivuosina erityisesti Euroopan unionin tasolla. Ison-Britannian ero sekä unionin budjettia ja tutkimuspolitiikkaa koskevat linjaukset tulevat vaikuttamaan EU:n tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrään ja kohdistumiseen erityisesti vuoden 2020 jälkeen.

Ulkopuolisen T&K-rahoituksen taso pyritään säilyttämään uusiutumisen ja osaamisen ajantasaisuuden varmistamiseksi. Rahoituksen kannattavuutta parannetaan edelleen projektien hallinnan käytäntöjä kehittämällä. Tuottavuutta parannetaan hallinto- ja tukitehtävissä sekä ympäristötiedon tuottamiseen ja jakamiseen liittyvissä tehtävissä hyödyntämällä digitalisaatiota ja uusia työvälineitä. Aluehallinnon ja ministeriöiden tukitehtävissä palvelukyvyn kestävä turvaaminen edellyttää toimintakäytäntöjen uudistamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Monialaista tietämystä tarvitaan

Uudella tulossopimuskaudella SYKEn T&K-toiminnassa korostuvat globaalien ympäristökysymysten keskinäiset kytkennät, kestävien siirtymien ja järjestelmätason kestävyysmurrosten tukeminen eri ohjauskeinoja yhdistämällä sekä elinympäristön ja terveyden monipuoliset kytkennät ja niihin liittyvät ratkaisut. Vesikriisit, epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa, sään ääri-ilmiöt sekä luonnon köyhtyminen voivat äkillisinä tai vähittäin lisääntyvinä aiheuttaa laajoja poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Uusimmat kansainväliset raportit nostavat voimakkaasti esiin ratkaisujen kiireellisyyden. Riskien hallinta edellyttää monialaista tietämyksen yhdistämistä ja kykyä systeemisiin tarkasteluihin.

Kestävien siirtymien tarve ja kiireellisyys on ollut Suomessa esillä poliittisten linjausten valmistelussa. Tarkasteluiden keskiössä ovat yleensä olleet ruoka-, energia- ja liikkumisjärjestelmät sekä rakennettu ympäristö. Näiden järjestelmien muuttaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviksi hallitulla tavalla, huomioiden muutoksen epätasaisesti jakautuvat vaikutukset, edellyttää monitieteistä ja yhteistoiminnallista tutkimusta. Reilun kestävyysmurroksen aikaansaamiseen tarvitaan useiden rinnakkaisten ohjauskeinojen käyttöä, yritysten ja kansalaisten sekä erilaisten välittäjien mukaan ottamista ja sektorirajat ylittävien ratkaisujen kehittämistä.

SYKE on vahvistanut valmiuksiaan tutkimushankkeiden ja rekrytointien kautta sekä laajentamalla yhteistyöverkostojaan. Tavoitteena on parantaa edelleen menetelmäosaamista ja laajentaa kumppaniverkostoa. Tiedon ja ratkaisujen välittämiseen entistäkin paremmin julkisten ja yksityisten päätöksentekijöiden käyttöön panostetaan. Laaja ja avoin yhteistyö yhtäältä tutkimuslaitosten, yliopistojen, yhteisöjen ja yritysten sekä toisaalta julkisen hallinnon kanssa edistää tämän päämäärän saavuttamista. Yritysyhteistyön laajentaminen on edelleen tärkeä kehittämisalue.

Julkaistu 2.6.2020 klo 12.24, päivitetty 2.6.2020 klo 12.26