Uusi arviointi laittoi Suomen metsät arvojärjestykseen

Tiedote 21.6.2016 klo 11.49

Suomen ympäristökeskus ja Metsähallitus tiedottavat 21.6.2016

Haapan rungolla kasvaa keuhkojäkälää
Vanhan haavan rungolla kasvaa keuhkojäkälää
Etelä-Konnevedellä.
Kuva Metsähallitus / Meri Hilkka Mäkelä.

Suomen metsien luonnonsuojelullista arvoa on arvioitu Zonation-ohjelmistolla ensimmäistä kertaa koko Suomen alueella. Kansainvälisesti arvostetun Zonation-ohjemiston tuloksia hyödyntämällä voidaan kohdistaa vapaaehtoisen suojelun resurssit entistä sopivammin ja nopeuttaa rahoituspäätöksiä. Zonation-arviossa korostuu metsäalueiden kytkeytyneisyys toisiinsa ja olemassa olevaan luonnonsuojelualueverkostoon.

”Pyrimme tunnistamaan hyvin toisiinsa kytkeytyneitä monipuulajisia metsiä, joissa olisi runsaasti lahopuuta ja pitkäaikainen lahopuujatkumo ja jotka olisivat hyvä lisä olemassa olevaan suojelualueverkostoon, kertoo suunnittelija Ninni Mikkonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Paikkatietojen perusteella on laskettu luonnonsuojelullinen arvo kullekin metsäalueelle.

Monia hyötyjiä

Tulokset auttavat kohdistamaan niukentuneet METSO-ohjelman varat  vapaaehtoiseen suojeluun ja luonnonhoitoon. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO tarjoaa metsänomistajille erilaisia vapaaehtoisia metsien monimuotoisuuden turvaamisen vaihtoehtoja. Kohteiden suojelusta maksetaan metsänomistajalle korvaus.

"Vaikka ohjelman rahoitusta onkin jouduttu leikkaamaan, toivotaan metsänomistajien edelleen aktiivisesti tarjoavan luonnoltaan arvokkaita metsäalueita suojeluun. Analyysien avulla kohteiden arviointi ja rahoitushakemusten esikäsittely nopeutuvat", kertoo ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä.

Maankäytön suunnittelija voi tulosten avulla puntaroida eri maankäyttömuotojen vaihtoehtoja. Tuloksista on hyötyä esimerkiksi Metsähallituksessa tehtävässä alue-ekologisessa suunnittelussa. Ne auttavat metsäammattilaisia kohdistamaan luontoarvot huomioon ottavia metsänkäsittelytoimia oikeille alueille. Ympäristöviranomaiset pystyvät puolestaan aiempaa helpommin suuntaamaan tarvittavia lajistokartoituksia sekä mahdollisesti myös tunnistamaan metsälain määrittelemiä erityisen tärkeitä elinympäristöjä.

"Verovaroin kerätyistä paikkatiedoista saadaan nyt entistä suurempi hyöty. Paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö lisää myös yhteistyötä ja verkostoitumista eri organisaatioiden välillä", iloitsee erikoissuunnittelija Marja Hokkanen Metsähallituksesta.

Mihin analyysit perustuvat?

Zonationilla tehdyt metsäanalyysit pohjautuvat Metsähallituksen paikkatietoaineistoihin, yksityisiltä luonnonsuojelualueilta kerättyihin aineistoihin, Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoihin ja monilähteiseen valtakunnan metsien inventointiaineistoon. Myös uhanalaisten lajien esiintymätietoja on käytetty analyyseissa. Näissä analyyseissa käytettiin puusto- ja kasvupaikkatunnuksia, tietoja tehdyistä metsänhoitotoimenpiteistä, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymistä ja ojituksista sekä ilmennettiin metsien kytkeytyvyyttä samankaltaisiin metsiin, pysyviin suojelualueisiin ja metsälain 10 pykälän suojelemiin kohteisiin.

Tuoretta kangasmetsää Kuusamossa
Tuore kangasmetsä Kuusamon Narangassa. Kuva Metsähallitus / Marja Hokkanen.

Zonation-ohjelmisto ottaa huomioon alueiden toistensa täydentävyyden, tutkittavien ominaisuuksien yleisyyden ja laadun sekä alueiden välisen kytkeytyvyyden, ja arvottaa korkealle sellaisia metsiä, joissa erilaiset laatuominaisuudet täydentävät parhaiten toisiaan. Arvo ei ole kuitenkaan absoluuttinen vaan eri alueiden arvot on suhteutettu toisiinsa.

Työ on tehty ympäristöministeriön rahoittamassa Zonation yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena -hankkeessa.

Lisätietoja    

Hankkeen koordinaattori, erikoissuunnittelija  Marja Hokkanen, Metsähallitus luontopalvelut,
p. 0400 375 874, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Suunnittelija Ninni Mikkonen, Suomen ympäristökeskus, p. 050 4418 980
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: